maanantai 19. kesäkuuta 2017

Canada's Wonderland

Viime maanantaina koitti pitkään suunniteltu matka Canada's Wonderlandiin, Kanadan suurimpaan huvipuistoon. Ajomatka oli reilut 3h, joten herätys soi ennen kuutta ja tien päällä oltiin 6.30. Reissu tehtiin ihan kaveriporukalla ja matkassa oli mukana mun lisäksi Vilja, Oliver, Alejandro, Cody ja Jordan (itse huvipuistossa mukaan liittyi viime postauksesta tuttu Ties). Menomatka hujahti tosi nopeasti jutellessa, musiikkia kuunnellessa ja navigaattorina toimiessa (just kidding, oli meillä oikeekin navigaattori, mä sain luvan toimia tuplatsekkaajana). Edellinen päivä oli kokonaan mennyt Grand Bendissä kaveria tavatessa ja olin tullut kotiin vasta yömyöhään, joten silmät meinasivat pari kertaa ajaessa painua kiinni.


 

  





Vilja ja Oliver suunnistamassa
Perille Wonderlandiin päästiin kymmenen aikoihin ja iltapäivään asti jaksettiin juosta laitteissa. Oltiin ostettu normilippujen lisäksi ns."fast-passit" joilla päästiin (joidenkin laitteiden) jonojen ohi ja näin aikaa ei kulunut turhaan odotteluun. Päivä oli tosi lämmin ja osa pojista väsyi suhteellisen nopeasti, joten lähdettiin kotia kohti jo vähän ennen neljää. Mä ja Vilja oltais jaksettu mennä laitteissa vielä koko loppuilta, joten aikainen kotiinlähtö ehkä vähän harmitti, mutta kaikenkaikkiaan päivä oli oikein onnistunut.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

KESÄKESÄKESÄ

Nämä fiilikset on viimeiset viikot (lue: kuukauden) pyörinyt mielessä ja kirjoitan nyt aivan huippumyöhässä mun yhdestä parhaista viikonlopuista täällä! Keräsin kuvat tätä postausta varten jo kauan sitten, mutta varmaan kesäfiilikset ja muut kiireet on saanut mut unohtamaan itse postauksen kirjoittamisen ja julkaisun. Noh, eikös vanha sanonta menekin että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten annetaan palaa...

Pari viikkoa sitten oli Senior Skip Day, joten mehän päätettiin muiden senioreiden tavoin skipata. Perinteenä on suunnata rannalle, mutta koska ei haluttu ajaa tuntia Grand Bendiin, mentiin Sombraan bridge jumping (eli hyppimään sillalta veteen) ja oli yksi UPEIMPIA paikkoja ikinä! Voitti mennen tullen kaikki rannat ja saatiin olla aivan keskenämme ja nauttia kylmästä vedestä, auringosta ja hyvästä seurasta.


Erika the vesipeto
     
Mä en turhan montaa kertaa sillalta hypännyt (itseasiassa vain kaksi), mutta sain luvan kuvata ja videoida kun pojat hyppäs


En voi tarpeeksi hehkuttaa tota paikkaa ja sen ihmeellisyyttä. Silloin kun ei pompittu jokeen, käveltiin sillan päällä menevää vanhaa rautatietä edestakas ja fiilisteltiin tulevaa kesää ihanassa auringonpaisteessa. Aurinko ei kuitenkaan ollut lämmittänyt alla olevaa vettä ja vaikka se olikin suhteellisen kylmää, olin sinnikkäs suomalainen ja tein uimakierroksen joen toiseen päähän. Nauraen voin kertoa, että sillalla mun mukana oli neljä poikaa ja vain yksi heistä suostui uimaan mun kanssa, muiden mielestä vesi oli liian kylmää.

 

Yläkuvassa poseeraan yhdessä Oliverin kanssa. Parin tunnin jälkeen suunnattiin takaisin Petroliaan ja hengasin loppuillan Oliverin ja Alejandron luona uiden kunnes illalla Vilja liittyi meidän seuraan ja mentiin vielä Crabbysiin alkupaloille.

Lauantaina näin pitkästä aikaa Tiesin (Hollanti) ja Mathisin (Ranska), sillä he olivat tulleet Oil Springsiin Mathisin hostäidin YFU-velvollisuuksien takia. Oli mahtavaa nähdä näitä kahta ja koko päivä oli täynnä naurua, hymyjä, aurinkoa ja täysiä vatsoja, mentiinhän me Petroliaan Pizzafesteille. Ennenkö kysyt, kyllä, pizzafest on juttu täällä ja siitä puhuttiin jo viikkoja ennen itse tapahtumaa. Lähes koko kylä oli kokoontunut Petrolian keskustaan nauttimaan pizzasta, hyvästä säästä ja sitäkin paremmasta seurasta. Petrolia oli omanlaisensa kokemus niin Tiesille kuin Mathisillekin, jotka ovat molemmat tottuneet suhteellisen suuriin kaupunkeihin niin Kanadassa kuin Euroopassakin. Suurin ihmetys heille oli se, kuinka kuuluisalta mä vaikutin, sanoinhan hei melkein joka vastaantulijalle ja kysyin kuulumisia. Nauroin ja sanoin, että Petroliassa kaikki tuntevat toisensa ja uudet tulokkaat otetaan vastaan tosi hyvin.

 

 

  

Iltapäivällä suunnattiin Tiesin, Mathisin, Oliverin, Alejandron ja Zachin kanssa Oliverille uimaan ja iltaa viettämään. Pizzansyömisen jälkeen oli hyvä polttaa kaloreita altaaseen hyppien ja puita pilkkoen. Turvallisuus ei ollut ihan kaikki kaikessa, kun Ties hakkasi puita varvastossut jalassa, mutta onneksi vältyttiin onnettomuuksilta. Ylläolevassa kuvassa näetkin polttopuiden vieressä lehdellä levänneen minikanin, se oli aivan superpieni! Myöhemmin illasta saatiin polttopuut käyttöön kun tehtiin bonfire ja loppuilta aina yhteen asti vietettiin ulkona jutellen ja vaahtokarkkeja sekä hotdogeja paistaen (tyypillisesti joka pojan tapaan nälkä yllätti tämänkin valjakon vain muutamaa tuntia pizzansyönnin jälkeen). Kotiin suunnatessa oli mun aika sanoa heipat Mathisille, sillä häntä en tule enää näkemään Kanadassa. Onneksi sovittiin kuitenkin, että hän tulee vierailemaan Suomessa ja mä varmasti Ranskassa!

Koko viikonloppu oli yksinkertaisuudessaan ihana ja hyvät ystävät, aurinkoinen ja lämmin sää sekä uiminen tekivät mut niin onnelliseksi. Tänään on tasan kuukausi jäljellä ennenkö Suomi taas kutsuu ja siitä ison osan tuun varmasti viettämään ulkona uiden ja kavereiden kanssa hengaten. Plussana on rusketus, joka on jo nyt tosi hyvässä vaiheessa, katsotaan jos mua ees tunnistaa kuukauden päästä!